Ensimmäinen viikko on kulunut nopeasti, mutta veikkaan että toinen viikko on suoranaista tuskaa. Olen päättänyt testata jo ensi lauantaina, jolloin on Pp10. Tetasin esikoisestakin 10 pv ovulaatiosta. Olen tähän asti olettanut, että ILMAN MUUTA tulen ensimmäisestä IVF:stä raskaaksi. Vikahan meillä on siinä, ettei minulla ole munatorvia. Olen tullut kolmesti raskaaksi, kohtu ja munasolut on kunnossa sekä siittiöt. Miksen siis tulisi raskaaksi?? Tänään menin mittaamaan lämpöä kuumemittarilla ja se näytti 36.7 astetta, eli normaali lämpöä. Iski kamala ahdistus, eihän tämä sitten onnistunutkaan!?

Eikös IVF-hoidossakin kuulu kehon lämpöjen nousta? Lugesteronhan on juuri sitä varten? Esikoisen kohdalla lämmöt olivat viikkoja hedelmöityksen jälkeen yli 37 astetta. Samaten muistaakseni tässä kohdunulkoisessa. Olen tällä hetkellä lamaantunut. Rahan menosta, pettymyksestä, ajasta, kärsimisestä..Maksoimme tänään IVF laskun ja se oli 1400 euroa. Kaikkineen hoito maksoi meille lääkkeineen 2600 Euroa 

Sillä rahalla olisi saanut mukavan etelän matkan. Apua, jos tämä tosiaan oli tässä...Olimme vielä typeriä ja aloitimme hoidot loppuvuodesta, vaikka lääkekaton vuoksi ne olisi kannattanut aloittaa alkuvuodesta. Emme vaan jaksaneet enää odottaa. Lääkekatto meni yli reilusti. Pitäisikö sitä sitten kokeilla yksi FET ennen joulua? Lääkäri oli sitä mieltä, että jos tämä ei onnistu, odotetaan yksi kierto välissä ennen uutta yritystä. Meille jäi pakkaseen vain 3 alkiota. 

Tosin, ei lääkekatosta hyötyä ole meille, emme nimittäin aio enää uutta IVF:ää käydä läpi. Jos tällä yhdellä kierroksella ei onnistu, emme yritä lasta väkisin. Uskon sitten vissiin jonkinlaiseen kohtaloon ja vaistokin jo sanoo, ettei kannata. Onpahan kuitenkin yritetty. Pitäisiköhän tehdä testi jo huomenna...mulla on kaapissa sellasia tosi herkkiä testejä (10 IU/ml) mutta en tiedä ovatko ne luotettavia. Ovat Sofi Ultimate merkkisiä. Aconilla olen tehnyt aina aikaisemmin, ja on ollut hyvä testi, näyttänyt aina oikein. Viikonlopuksi voisi hakea apteekista tuon first signal testin.

Miksi tämä raskautuminen on niin helkutin vaikeaa? Miten ihmeessä olemme saaneet tuon esikoisen luomusti? (tai no, söinhän minä Clomifenia...) Pahinta on se, etten tunne lähipiiristä ja sukulaisista yhtään lapsetonta tapausta. Meidän suvussamme kaikki ovat raskautuneet helposti, samaten miehen suvussa. Jotain "pientä ongelmaa" miehen siskolla oli, mutta ei näköjään kummoista, kun ilman hoitoja on saanut 4 lasta. Miksi se on joillekin niin helppoa?? Tarkoittaako tämä sitä, ettei meidän kuulu saada enempää lapsia?