Eilen oli punktio. Alunperin pelkäsin, että se sattuu koska tiedän että punktiot ovat erilaisia joka kerralla. Mulla on myös huonet suonet, niihin on vaikea laittaa kanyylia ja ottaa verikoetta. Olen ollut muutaman kerran sairaalassa ja siellä ane-lääkäri on aina laittanut kanyylin. Noh, punktiossa puhkaistiin 2 suonta, sitten kolmannella kerralla sh sai kanyylin paikoilleen. 

Otin diapamia matkalla klinikalle, se alkoi vaikuttamaan klinikalla odottaessani. Tuli hilpeä olo ja palelu loppui. Viimeeksi punktiossa olin taju kankaalla, nyt tajusin koko ajan mitä tapahtuu. Tunsin muutamia vihlaisuja, mutta en varsinaista kipua. Toimenpiteen jälkeen lääkäri joutui tyrehdyttämään verenvuotoa, kun oli vahingossa puhkaissut pienen suonen. 

Toimenpiteen jälkeen oli vatsa niin kipeä, etten päässyt sängystä ylös. Sain panacodia, joka ei auttanut. Sen jälkeen sain lihakseen särkylääkettä, se auttoi ja pääsimme lähtemään kotiin miehen kanssa. Toimenpiteen jälkeen kyselin montako munasolua saatiin. Pettymys oli melkoinen kun saalis oli vain 5.  Tänään klinikalta soitettiin. Saivat siis 5 munasolua, joista 4 oli kypsiä. Hedelmöittyivät hienosti ja solut näyttävät biologin mukaan vahvoilta ja hyviltä. Huomenna siirto. Loput, jos hyvin käy, 3 kpl, menevät pakkaseen.

Kaikesta kauheinta on odottaminen, en ymmärrä miten jaksan huomisesta sen 2 viikkoa olla testaamatta kertaakaan. Raskaustestit odottavat kaapissa. Aloitan lugesteronin tänä iltana jo. Onneksi olen töissä, niin onpahan jotain tekemistä, ettei tarvitse koko ajan miettiä tätä raskaus-asiaa.